Edunvalvonta

  • Kuinka palkkasi tai työaikasi määräytyvät?
  • Mikä on vuosilomapalkka tai lomaraha?
  • Entä työajan lyhennys tai arkipyhäkorvaus
  • Mitkä ovat oikeutesi sairastumistapauksessa?

Nämä ovat kysymyksiä, joihin vastaus löytyy työehtosopimuksesta, joka on yksi ammattiliiton tärkeimmistä jäsenpalveluista. Sopimuksessa on sovittu työntekijöiden työsuhteissa noudatettavat vähimmäisehdot. Myös Sinä Sähköliittoon järjestäytyneenä turvaat näiden vähimmäisehtojen jatkuvuuden.

Sähköliitto valvoo jäsentensä etuja myös ulkomaantyökomennuksiin sekä työturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Työehtosopimus

Työehtosopimus, eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Sopimukset ovat usein paitsi toimialakohtaisia myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja.

 

Työehtosopimukset voivat olla joko normaalisitovia tai yleissitovia. Normaalisitovat työehtosopimukset velvoittavat niitä osapuolia, jotka ovat sopimuksen allekirjoittaneet, tai jotka kuuluvat järjestöön, joka on solminut työehtosopimuksen. Normaalisitovaa työehtosopimusta on noudatettava myös silloin, kun työntekijä ei kuulu sopimuksen solmineeseen järjestöön. Suurin osa suomalaisista työnantajista on järjestäytynyt, joten ne noudattavat työehtosopimuksia niiden normaalisitovuuden perusteella.

Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava niitä määräyksiä, joista on sovittu valtakunnallisessa, asianomaisella alalla edustavassa työehtosopimuksessa. Yleissitovia sopimuksia on Suomessa noin 180 ja niiden piirissä noin 90 prosenttia työntekijöistä. Yleissitovuus määritetään kullekin sopimukselle erikseen, ja määritetylle ajalle. Voimassa olevien yleissitovien sopimusten lista on julkinen.

Työehtosopimukset ovat pakottavia, eikä työsopimuksissa voida sopia niitä huonommista ehdoista työntekijän kannalta, ellei tällaista oikeutta nimenomaisesti työehtosopimuksessa mainita.

 

Työehtosopimuksia

 

002 Energia - ICT - Verkostoala

Sähköalan tes - Energia-ICT-Verkostoala 2018 - 2020 (706 kB)

 

005 Sähköistys- ja sähköasennusala (STTA ry ja PALTA ry)

Sähköistys- ja sähköasennusalan tes 2018 - 2020 (708 kB)

 

 

010 Huolto- ja kunnossapitoala

Huolto- ja kunnossapitoala työehtosopimus 2018 - 2020 (425 kB)

 

011 Paperi- ja puumassateollisuus

 

Paperi- ja puumassateollisuuden työehtosopimus 2017-2019 (801 kB)

012 Mekaaninen metsäteollisuus

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus 2018-2019 (344 kB) 

 

013 Teknologiateollisuus

Sovintokokonaisuus kommentein 

 

 

 

Sähköliiton verkkopalvelut

Jäsenrekisteri

Työttömyyskassa

 

 

Mihin työtaistelukassamaksujen palautushakemus toimitetaan? 

 

Työtaistelukassamaksujen palautushakemukset voi lähettää suoraan Sähköliiton keskustoimistoon (PL 747, 33101 Tampere):

1. Kun jäsen siirtyy vanhuus-, varhais-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeelle. Liitteeksi jäljennös eläkepäätöksestä ja sivutulon verokortista.

2. Kun jäsen on kuollut, omaisilla on oikeus periä jäsenelle kertyneet työtaistelukassaosuudet. Liitteeksi jäljennös sivutulon verokortista.

Työtaistelukassamaksujen palautushakemus toimitetaan käsiteltäväksi omaan osastoon:

1. Kun jäsen siirtyy työskentelemään jollekin muulle alalle, jolla liitolla ei ole työehtosopimusta. Liitteeksi toimenkuvatodistus ja jäljennös sivutulon verokortista.

2. Kun jäsen aloittaa yritystoiminnan. Liitteeksi jäljennös kaupparekisteriotteesta tai elinkeinoilmoituksesta sekä sivutulon verokortista.

Sähköliiton oikeusapu

Työehtosopimuksen määräysten noudattamista valvovat luottamusmiehet työpaikoilla, ammattiosastot sekä Sähköliitto. Mikäli työpaikalla syntyy erimielisyys työntekijän työehdoista, asiasta neuvotellaan ensisijaisesti työpaikalla työntekijän, luottamusmiehen ja työnantajan välillä.

Sähköliiton hallitus päättää oikeusavun antamisesta jäsenelle. Oikeusapu on jäsenelle maksutonta ja kattaa myös ne oikeudenkäyntikulut, jotka jäsen hävityssä asiassa mahdollisesti velvoitetaan maksamaan työnantajalle. Oikeusavun antamista harkittaessa otetaan huomioon, onko asiassa kohtuullisia menestymisen mahdollisuuksia, sillä hävityssä asiassa Sähköliitolle aiheutuu paitsi korvauksen saamatta jääminen omista oikeudenkäyntikuluista, myös työnantajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus. Jos työntekijän vaatimukset ovat selvästi lakiin ja oikeuskäytäntöön perustumattomia tai jos vaatimusten tueksi ei löydy tarvittavaa todistelua, ei oikeusapua voida näin ollen myöntää.