Säännöt
Sähköalojen ammattiliitto ry:n osaston säännöt
1 § YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on
Rauman Sähkötyöntekijät ry os. 035
ja sen kotipaikka
Rauma
Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä osastoksi. Se kuuluu jäsenenä Sähköalojen ammattiliitto ry:een, jota nimitetään epävirallisesti Sähköliitoksi ja näissä säännöissä liitoksi.
2 § TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU
Osasto kokoaa sähköisillä aloilla
- energia-alalla;
- tietoliikenne-, informaatio- ja viestintäteknologia-alalla;
- verkostojen rakentamisen sekä kunnossa- ja ylläpidon alalla;
- talotekniikka- ja sähköistysalalla;
- teollisuuden ja palvelualojen sähköisen ja teknisen huollon, tuotannon sekä kunnossapidon alalla;
- sekä näihin liittyvissä ammateissa
työskentelevät palkansaajat, ammattiin opiskelevat ja ammatinharjoittajat, jotka eivät toimi työnantajana, parantamaan heidän työsuhteidensa ehtoja, laajentamaan heidän ammatillisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia etujaan, sekä toimimaan heidän yhteiskunnallisen asemansa ja sivistystasonsa kohottamiseksi.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi osasto
a) tekee yhdessä liiton ja muiden ammattiosastojen kanssa järjestämis- ja jäsenhankintatyötä vahvistaakseen liitto-organisaatiota. Osasto ohjaa työpaikoilla tapahtuvaa ammattiyhdistystoimintaa, perustaa työhuonekuntia ja tukee järjestäytyneiden työhuonekuntien toimintaa taloudellisesti.
b) ohjaa osaston hallituksen päätösten mukaisesti jäsenistönsä työ- ja palkkaehtoja koskevia paikallisia neuvotteluja;
c) tekee esityksiä voimassaolevien työehtosopimusten uudistamiseksi ja uusien sopimusten solmimiseksi;
d) ohjaa työpaikoilla tapahtuvaa ammattiyhdistystoimintaa, perustaa työhuonekuntia ja tukee järjestäytyneiden työhuonekuntien toimintaa taloudellisesti.
Työhuonekuntien säännöt hyväksyy osaston hallitus, eivätkä ne saa olla ristiriidassa osaston ja liiton sääntöjen kanssa, osaston on huolehdittava perustamansa työhuonekunnan taloudellisista toimintamahdollisuuksista;
e) on yhteistoiminnassa osaston tavoitteita ja periaatteita tukevien yhdistysten ja järjestöjen kanssa;
f) järjestää kokouksia, kursseja ja luentotilaisuuksia. Osasto tukee kaikin tavoin myös taloudellisesti jäsentensä osallistumista ammattiyhdistyskoulutukseen;
g) vastaa sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä;
h) voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta. Toimintansa tukemiseksi ammattiosasto voi harjoittaa asianomaisella luvalla majoitus-, kahvila- ja ravitsemusliikettä;
i) voi järjestää jäsenilleen harrastus- ja vapaa-ajanviettotoimintaa.
3 § OSASTON JÄSENET
Osaston jäseneksi voidaan hyväksyä näiden sääntöjen 2 §:ssä mainituilla aloilla työskentelevä henkilö, ammattiin opiskeleva ja ammatinharjoittaja joka ei toimi työnantajana ja joka hyväksyy liiton ja osaston tarkoituksen eikä ole henkilökohtaisten sitoumustensa tai muiden syiden vuoksi estynyt noudattamasta liiton tai osaston sääntöjä eikä kuulu liiton tavoitteita tai periaatteita vastustaviin järjestöihin.
Osaston jäsenet hyväksyy osaston hallitus jäsenhakemuksen perusteella. Jos hallitus hylkää jäsenhakemuksen, hakija voi vaatia asiassa liiton hallituksen lausunnon. Liiton hallituksen lausunnon perusteella asia käsitellään uudelleen osaston hallituksessa. Jäsenhakemus voidaan osoittaa myös liitolle, joka kirjaa jäsenhakemuksen saapuneeksi ja lähettää hakemuksen osaston hallituksen käsiteltäväksi. Jos hakemus hyväksytään, jäsenyys alkaa siitä lukien, kun jäsenhakemus on vastaanotettu ja liittomaksujen maksaminen on alkanut.
Ammattiin opiskelevia kutsutaan näissä säännöissä oppilasjäseniksi. Oppilasjäsenet eivät maksa jäsenmaksua opiskelujen ajalta.
Oppilasjäsenen siirryttyä työskentelemään näiden sääntöjen 2 §:ssä mainitulle alalle, hän on velvollinen maksamaan jäsenmaksua liiton edustajiston päätösten mukaisesti.
Jos oppilasjäsen ei siirry työskentelemään sääntöjen 2 §:n tarkoittamille aloille, hänen tulee erota viimeistään kahden (2) vuoden kuluessa opintojen päättymisestä
Oppilasjäsenellä on osaston kokouksissa puhe- ja esitysoikeus, mutta ei vaalikelpoisuutta ja äänioikeutta.
Osaston on lähetettävä jokaisesta jäsenestään liittoon ilmoitus ammattiyhdistysjäsenmaksun perintäsopimuksella tai liiton hallituksen antamien ohjeiden mukaisena tiedostona.
Kotimaisesta tai ulkomaisesta ammatillisesta järjestöstä siirtyvä jäsen säilyttää hankkimansa jäsenyysajan, jos hän jättää jäsenhakemuksen osastoon kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa kotimaisesta järjestöstä ja kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ulkomaisesta järjestöstä eroamisesta lukien.
Siirtyessään liiton osastosta toiseen jäsen säilyttää saavuttamansa jäsenoikeudet vähentymättöminä.
Ulkomaille muuttava jäsen saa halutessaan liitolta todistuksen jäsenyydestään.
4 § LIITTOMAKSUT
Varsinainen liittomaksu
Osaston jäsen on velvollinen suorittamaan prosentuaalista liittomaksua, joka lasketaan jäsenen päätoimesta maksetusta verollisesta palkasta tai sen sijaan maksetusta korvauksesta sekä työttömyyskassan maksamista veronalaisista etuuksista.
Työnantaja perii liittomaksut osastojen jäsenten antamien valtakirjojen perusteella (työnantajaperintä). Liitto perii niiltä jäseniltä liittomaksun, joilta työnantajat eivät peri liittomaksua (itse maksavat jäsenet). Osasto avustaa liittoa ja valvoo jäsenmaksujen suorittamista.
Edustajisto vahvistaa vuosittain ammatinharjoittajien seuraavan vuoden jäsenmaksun
Edustajisto vahvistaa syyskokouksessa liittomaksun suuruuden seuraavalle vuodelle. Liiton jäsenmaksuosuus osastojen jäseniltä perittävästä liittomaksusta päätetään vuosittain syyskokouksessa.
Ammattiosastojen jäsenmaksuosuus on 0,15 %tai 0,2 % jäsenen päätoimesta maksetusta verollisesta palkasta tai sen sijaan maksetusta korvauksesta sekä työttömyyskassan maksamista veronalaisista etuuksista.
Osaston osuuden täysimääräisenä saamisen edellytyksenä on, että osasto toimittaa vuosittain liitolle seuraavat asiakirjat kevätkokouksen jälkeen toukokuun loppuun mennessä:
- toimintasuunnitelma
- talousarvio
- toimintakertomus
- toiminnantarkastuslausunto
Jos edellä mainittuja asiakirjoja ei ole toimitettu liitolle on osaston osuus suuruudeltaan 0,15 %. Muista liittomaksun osista edustajisto päättää vuosittain. Hallitus voi päättää tiettyinä kuukausina liittyvien uusien jäsenten liittomaksun suuruuden liittymisvuonna.
Osastolle ei makseta liittomaksun osuutta, jos se ei ole tehnyt sääntömääräisessä syyskokouksessa sääntöjen mukaisia henkilövalintoja ja toimittanut henkilövalinnoista tehtävää vuosi-ilmoitusta liitolle seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä. Jos vuosi-ilmoituksen toimittamatta jättäminen on johtunut hyväksyttävästä syystä, liiton hallitus voi osaston hakemuksesta päättää liittomaksun osuuden palauttamisesta kokonaan tai osittain.
Edustajisto voi vuosittain päättää erisuuruisesta liittomaksusta jäsenille, jotka eivät ole Sähköliiton neuvottelemien työehtosopimusten tai edunvalvonnan piirissä. Henkilöjäsenen liittomaksulla voi olla enimmäis- ja vähimmäismäärä.
Ylimääräinen liittomaksu
Liiton hallitus voi työtaistelutilanteen niin vaatiessa määrätä osaston jäsenten maksettavaksi ylimääräisen liittomaksun, joka ei saa nousta varsinaista liittomaksua suuremmaksi. Liiton hallitus määrää myös ajan, jolta ylimääräistä liittomaksua kannetaan.
Osastomaksu Osastolla on oikeus periä varsinaisen liittomaksun lisäksi osastomaksua, jonka osaston syyskokous päättää.
5 § LIITTOMAKSUISTA VAPAUTUMINEN
Osaston jäsen ei ole velvollinen maksamaan liittomaksua KELA:n maksamista korvauksista eikä sosiaaliavustuksen luonteisista maksuista.
Jäsen ei ole myöskään velvollinen maksamaan liittomaksua ajalta, jolloin hän
a) on opiskelemassa;
b) suorittaa ase- tai siviilipalvelusta;
c) saa kuntoutustukea / määräaikaista eläkettä;
d) on laitoshoidossa tai omaishoitoajalla;
e) suorittaa vapausrangaistusta;
f) on palkattomalla vapaalla;
g) osallistuu liiton hyväksymään työtaisteluun;
h) on oppilasjäsenenä; taikka
i) saa vakuutusyhtiön päivärahaa.
Liiton hallitus voi myöntää osaston jäsenelle vapautuksen liittomaksujen maksamisesta ylläoleviin verrattavista muista painavista syistä.
Osaston jäsen saa vapaajäsenyyden siirtyessään eläkkeelle ja vapautuu kaikista liittomaksuista. Vapaajäsenellä on näiden sääntöjen mukaiset jäsenoikeudet, paitsi ne, joista näissä säännöissä on erikseen määrätty. Saavutetut jäsenedut ja -oikeudet säilyvät.
6 § OSASTOSTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Osaston jäsenellä on oikeus erota osastosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osaston hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota osastosta ilmoittamalla siitä osaston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Erottuaan osastosta jäsen menettää kaikki jäsenoikeutensa, samalla hän vapautuu jäsenyyteensä liittyvistä velvollisuuksista, joihin hän on osastoon liittyessään sitoutunut. Hän on kuitenkin velvollinen suorittamaan liittomaksunsa jäsenyytensä ajalta.
Jos osaston jäsen laiminlyö liittomaksujensa suorittamisen yli kuuden (6) kuukauden ajalta, osaston hallitus voi katsoa hänet eronneeksi osastosta.
Jäsen voidaan erottaa osastosta
a) jos hän tahallisesti rikkoo osaston tai liiton sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta osaston tai liiton hallituksen toimivaltansa nojalla antamia ohjeita taikka toimii muutoin vastoin osaston tai liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti;
b) jos hän on petollisella tavalla nostanut avustusta;
c) jos hän on kavaltanut osaston tai liiton hänen hoitoonsa uskomia varoja; taikka
d) jos hän on päässyt jäseneksi antamalla itsestään vääriä tai muutoin harhaanjohtavia tietoja.
Jäsentä, joka on erotettu osastosta muusta syystä kuin liittomaksun maksamisen laiminlyönnin johdosta, ei ilman osaston kokouksen päätöstä voida ottaa uudelleen jäseneksi. Jos erotettu jäsen on huomaamatta päässyt uudelleen jäseneksi, voi osaston hallitus erottaa hänet.
Esitys jäsenen erottamiseksi osastosta on tehtävä kirjallisesti osaston hallitukselle. Esitykseen on liitettävä todisteet ja mainittava tarkalleen ne syyt, joihin erottamisvaatimus perustuu. Osaston hallituksen on tutkittava erottamisvaatimus ja saatettava asia lausunnollaan varustettuna osaston kokouksen päätettäväksi. Ennen päätöksen tekemistä on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus kirjallisesti tai kokouksessa suullisesti antaa selitys asiasta.
Erotettu jäsen voi valittaa erottamispäätöksestä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan liiton hallitukselle. Liiton hallitus antaa asiasta lausunnon osaston hallitukselle, jonka on käsiteltävä asia uudelleen lausunnon perusteella.
7 § OSASTON KOKOUKSET
Osaston sääntömääräiset kokoukset ovat marraskuun alun ja joulukuun lopun välillä pidettävä syyskokous sekä helmikuun alun ja huhtikuun lopun välillä pidettävä kevätkokous. Muita kokouksia osasto pitää tarvittaessa.
Osaston kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokoukset kutsutaan koolle syyskokouksen päättämällä tavalla joko lehti-ilmoituksella, kullekin jäsenelle lähetettävällä kirjeellä, sähköpostitse, osaston internet-sivuilla, muuna sähköisesti toimitettavana viestinä tai työpaikoille julkipantavilla ilmoituksilla. Syyskokouksesta ja kevätkokouksesta tulee ilmoittaa vähintään neljätoista (14) päivää ennen ja muista kokouksista vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.
Hallitus voi päättää osaston kokoukseen osallistumisesta tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallitus antaa tarkemmat ohjeet osallistumisesta ja siitä on mainittava kokouskutsussa.
Esityksiä osaston kokouksen käsiteltäväksi voi tehdä jokainen jäsen osaston hallitukselle tai kokouksessa. Hallituksen on valmisteltava esitys oman lausuntonsa ohella seuraavaan osaston kokoukseen. Jos asia on kiireellinen, se voidaan osaston kokouksen yksimielisellä päätöksellä käsitellä ja päättää heti, ellei yhdistyslaki toisin määrää.
Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Jos joku kokouksessa olevista osaston jäsenistä vaatii, toimitetaan lippuäänestys. Äänten mennessä tasan, asia ratkaistaan arvalla.
Vaalit toimitetaan äänestämällä suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on jäsenellä yksi (1) ääni. Ellei säännöissä ole toisin määrätty, toimitetaan äänestykset käsien nostolla ja vaadittaessa suljetuilla lipuilla.
Liiton toimihenkilöillä ja liiton hallituksen jäsenillä on osaston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat kokouksen päättämässä järjestyksessä:
a) päätetään osaston hallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä;
b) valitaan osaston hallituksen puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja;
c) valitaan hallituksen muut varsinaiset ja varajäsenet;
d) vahvistetaan suoritetut luottamusmies- ja yhteyshenkilövalinnat ja päätetään valittavien luottamusmiesten ja yhteyshenkilöiden valintojen vahvistusmenettelystä;
e) valitaan yksi (1) - kaksi (2) varsinaista toiminnantarkastajaa ja yksi (1) - kaksi (2) varatoiminnantarkastajaa seuraavalle kalenterivuodelle;
f) valitaan osaston edustajat ja varaedustajat keskusjärjestön ammatilliseen paikallisjärjestöön ja muihin yhteistoimintajärjestöihin;
g) päätetään tarpeellisten toimikuntien perustamisesta ja valitaan niiden jäsenet;
h) hyväksytään seuraavan kalenterivuoden talousarvio;
i) päätetään työhuonekuntien (klubien) toiminnallisesta tukemisesta ja niille annettavasta taloudellisesta tuesta;
j) hyväksytään edunvalvonta- ja toimintasuunnitelma seuraavalle toimintakaudelle;
k) päätetään osaston toimihenkilöiden palkkioista;
l) päätetään varsinaisten liittomaksujen lisäksi osastolle mahdollisesti kannettavasta jäsenmaksusta ja sen suuruudesta;
m) päätetään osaston kokouksen koollekutsumistavasta 7 §:n toisen kohdan mukaisesti; sekä
n) päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
a) esitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös;
b) luetaan toiminnantarkastuslausunto;
c) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta;
d) arvioidaan toimintavuoden toimintasuunnitelmaan kirjattujen päätösten toteutumista ja annetaan hallitukselle tarvittaessa ohjeet toimintasuunnitelman toimeenpanoa varten; sekä
e) päätetään mahdollisesti muista esille tulevista asioista.
8 § OSASTON HALLITUS
Osaston asioita ja omaisuutta hoitaa osaston syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja vähintään kaksi mutta enintään 10 muuta varsinaista jäsentä sekä enintään vastaava määrä varajäseniä. Hallitus valitsee varsinaisten jäsenten keskuudesta varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenet on pyrittävä valitsemaan osaston jäsenistä, jotka ovat valintahetkellä Sähköliiton jonkin sopimusalan maksavia jäseniä.
Puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja sekä hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan. Mikäli puheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja eroaa tai erotetaan kesken toimikautta, osaston on kutsuttava koolle ylimääräinen osaston kokous, jossa valitaan uusi toimihenkilö eronneen tai erotetun tilalle.
Hallitus valitsee keskuudestaan tai muista osaston jäsenistä opintosihteerin sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Mikäli nämä eivät ole hallituksen jäseniä, heillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa ellei hallitus toisin päätä.
Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja. Hallitus kokoontuu, kun puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja enemmistö muista jäsenistä on läsnä.
Osaston nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa tai jompikumpi heistä yhdessä varapuheenjohtajan tai taloudenhoitajan kanssa.
Hallituksen jäsen, joka ilman hyväksyttävää syytä on poissa kolmesta (3) peräkkäisestä hallituksen kokouksesta, voidaan osaston kokouksen päätöksellä erottaa hallituksesta.
Puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen ja osaston kokouksissa. Hän valvoo sääntöjen, osaston päätösten ja liiton hallituksen antamien ohjeiden noudattamista sekä sitä, että osaston muut toimihenkilöt täyttävät tehtävänsä.
Sihteeri laatii osaston ja hallituksen kokouksista pöytäkirjan, laatii ehdotuksen osaston toimintakertomukseksi, hoitaa kirjeenvaihdon sekä huolehtii muiden kirjallisten tehtävien suorittamisesta.
Taloudenhoitaja hoitaa osaston kirjanpidon, laatii ehdotuksen tilinpäätökseksi ja valvoo, että jäsenet suorittavat jäsenmaksunsa, sekä tekee muut hallituksen hänen tehtäväkseen määräämät osaston taloutta koskevat tehtävät.
Opintosihteeri suunnittelee ja toteuttaa osaston opinto- ja koulutustoimintaa, valvoo ja opastaa osaston opintoohjaajien työtä sekä tiedottaa jäsenille opinto- ja koulutusmahdollisuuksista.
Hallituksen tulee hoitaa huolellisesti osaston omaisuutta ja tallettaa sen varat luotettavasti ja osastolle edullisesti. Hallituksen jäsenet vastaavat vahingosta, jonka heidän huolimattomuutensa tai lain taikka osaston sääntöjen vastainen toimintansa on osastolle aiheuttanut. Hallituksen jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tehdyn päätöksen johdosta, on vapaa päätöksen tuottamasta vastuusta, ellei hän osallistu päätöksen täytäntöönpanoon.
Hallituksen on pidettävä luetteloa osaston jäsenistä. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka sekä ulkomaalaisen osalta lisäksi kansalaisuus.
9 § TILIT JA TOIMINNANTARKASTUS
Osaston tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen hyväksymät päättyneen kalenterivuoden tilit ja tilinpäätös sekä muut tarpeelliset asiakirjat on luovutettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta.
Toiminnantarkastajien tulee tarkastaa osaston tilit, omaisuus ja hallinto sekä laatia toiminnantarkastuskertomus, joka sisältää kannanoton tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa asiakirjat tarkastettuina ja lausunnolla varustettuna viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
Toiminnantarkastajilla on oikeus muinakin aikoina siitä ennakolta ilmoittamatta tarkastaa osaston tilit.
10 § MUITA MÄÄRÄYKSIÄ
Kun jäsen huomaa kärsineensä vääryyttä osaston tai sen hallituksen taholta, hänellä on oikeus tehdä tästä kirjallinen ilmoitus liiton hallitukselle. Ilmoitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun ko. jäsen sai tiedon osaston tai sen hallituksen tekemästä ilmoituksen aiheuttavasta päätöksestä.
Osaston ja liiton hallituksen väliset erimielisyydet ratkaisee liiton edustajisto.
Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan liiton sääntöjä sekä liiton hallituksen antamia ohjeita ja sääntötulkintoja.
11 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA OSASTON PURKAMINEN
Näihin sääntöihin tehtäville muutoksille on saatava liiton edustajiston suostumus. Mikäli muutos koskee vain osaston nimeä ja nimenmuutoksen aiheuttamia muutoksia säännöissä, ne voidaan tehdä liiton hallituksen suostumuksella.
Osaston purkamisesta päättää osaston kokous. Purkamisesitys on käsiteltävä kahdessa (2) vähintään kahden (2) viikon väliajoin pidettävässä osaston kokouksessa. Päätös osaston purkamisesta tulee hyväksytyksi, jos sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä molemmissa kokouksissa.
Jos osasto on edellisessä kohdassa mainituin tavoin päätetty purkaa tai se lakkautetaan, luovutetaan pesänselvityksen jälkeen jäljellä oleva omaisuus säilytettäväksi Sähköalojen ammattiliitto ry:lle. Ellei osasto kolmen (3) vuoden kuluessa aloita toimintaansa uudelleen, varat jäävät liitolle. Osaston purkauduttua sen hallituksen jäsenet tai valitut selvitysmiehet ovat vastuussa osaston varoista, omaisuudesta ja asiakirjoista, kunnes ne on luovutettu liitolle ja se on hyväksynyt osaston tiliselvityksen.
Jos osasto päättää purkautua siten, että sen toiminta ja jäsenet siirtyvät liiton toiseen ammattiosastoon tai useampiin liiton ammattiosastoihin, osaston varat ja omaisuus siirretään purkautumisesta johtuvien selvitystoimien tultua suoritetuiksi sille rekisteröidylle Sähköliiton osastolle, johon purkautuva osasto sulautuu taikka purkautuvien osastojen tilalle perustettavalle rekisteröidylle Sähköliiton osastolle. Jos osaston jäsenet siirtyvät useampaan osastoon, purkautuvan osaston varat ja omaisuus siirretään siirtyvien jäsenluvun suhteessa vastaanottaville Sähköliiton osastoille.
Hyväksytty edustajistossa 15.11.2019